Istun tässä äidin kanssa keittiön pyödn luona ja aloin miettimään, että mitäköhän blogilleni kuuluu.
Viime blogikirjoituksen jälkeen aloin vuokraamaan ponia nimeltä Irmeli. Irkku oli silloin vielä aika kokematon ja osasi vain ihan perusasiat hyvin. Irmeli oli 7 ja vähän ikäisekseen myöhässä. Sillä oli säkää hieman alle 140cm ja se oli tasaisen sporttisen muotoinen.
Ensimmäisellä kokeilukerralla ei meinattu pääty-ympyrääkään saada tehtyä ja laukannostot oli hankalia. Se toki johtui musta itsestänikin, sillä olin todella varovainen ja Irkku oli aika herkkä yksityinen hevonen. Irkku oli säpäkkää ja siinä ehdottomasti oli potentiaalia. Kävin lokakuusta 2017, toukokuuhun 2018 Irmeliinin luona. Aluksi 1 kerran viikossa, sitten 1-2 kertaa vkossa ja loppukeväästä 2-4 kertaa viikossa.
Ekat kuukaudet meni tutustuessa ja talvella sitten päästiin jo tomerammin treenin makuun. Välillä piti vähän säpsyä jotakin mutta suurimmaksi osaksi kaikki meni oikein hyvin. Irkku asui ihanalla luksustallilla (ainakin mun mielestä), oli pesaria,solariumia ja maneesi ja peltoja ja kenttä ja hyvä estekalusto sekä uusi, siisti talli hienoillla taukotiloillaan. Ratsastuskoulun jälkeen sain ensimmäistä kertaa kokeilla mennä ponilla kuin omallani ja vielä kaikki hienot puitteet. Maneesivarauksia piti stalkata mutta se vapaus mitä sai, kun pystyi valikoida päivänja lähes aina kellonajan jos maneesissa ei kummempia varauksia. Käytiin talvella pellolla ja keväällä syöteltiin vihreetä ja tallilla hurahti aina 1,5h-3,5h tuntiin.
Keväällä oltiin jo ihan taitava pari ja poni edistyi kauheasti ja kummempaa takapakkia ei tullut. Treenailtiin jokaisessa askellajissa väistöjä, laukassa avojen ja sulkujen alkeita ja lisättyä ravia sun muuta ja treenikerrat sen kuin parani. Jopa laukkavoltinkin pystyii rauhallisessa ja hyvässä tahdissa kääntämään ja mitään edellämainituista en olisi kuvitellutkaan tapahtuvan vielä edellisen vuoden lokakuussa. Irkku muutti kesällä sitten mulle hankalaan paikkaan kulkea ja vuokraus päättyisiihen. Todella kiitollinen olen omistajalle ja parille muulle vuokraajatytölle. Poni oli ihan mahtava tapaus ja upea kokemus, joka kehitti sekä mua ja ponia. Kauniina talviaamuina kun sai hakea ponin sisään, riisua loimet, viedä kuivaushuoneeseen, harjata, varustaa, ihan omassa rauhassa. Päästä tyhjään maneesin kamat ja fleeceloimi päällä tekemään aamujumppa oli ihan parasta. Tässä muutamia kuvia musta ja Irmeliinistä:
Syksyllä kävin Sagan kanssa Kullon valkassa ja keväällä Cendan kanssa myös. Kävin Sagan kanssa myös yhden normiestevalmennuksen.
No kesällä ovet ratsastuksen suhteen oli auki en tiennyt mitä tekisin. Katselin eri talleja ja kriteereinä mielellään hevosia, maneesi ja hyvä kulkuyhteys. Soitin Poni-Hakaan ja kävin kokeilutunnilla kesäkuun alussa. Sen jälkeen vuokrasin Sagaa 4 päivää ja pääosin Saga meni kivasti ja oli ihanaa päästä tutun ponin selkään töiden jälkeen, iltapäivisin. Tässä materiaalia Sagalla ratsasteluista:
Nyt olen ratsastanut Poni-Haassa tämän syksyn ja olen aika tyytyväinen. Isoja hevosia, maneesi ja hyvä kulkuyhteys. Erittäin kiva ope, paljon sileetä ja kisaamis- sekä valmentautumismahdollisuuksia. Kaikki kokeilemani hevosetkin ovat olleet super kivoja. Poni-Haasta ei ole kunnon materiaalia ehkä joskus sitäkin saan.
Blogi: En ihan tiedä mitä blogille tapahtuu, lukijoita vielä käy täällä mutta olen jo lukion toisella. Hassua ajatella sillä aloitin tämän kun olin 6. tai 7. -luokalla. Tänne olisi hauska taltioida kuvia ihan itseänikin varten heppailusta sun muusta mutta aikaa on rajallisesti. Vielä en kumminkaan lopullisesti sulje tätä.
